. En paljoa mieti huomista enkä murehdi (Pist ! en muista) eilistä vaan yritän nauttia hetkestä, eikä koko ajan tarvitse edes tehdä mitään, kun olla vaan.Mutta onneksi kaikki eivät ole näin hitaita oppimaan. Se on kyllä jännä juttu, että ihmiset yleensä elää siinä Sitkun -iässä NIINKIN kauan. Mutta kaippa sitä pitää kokemuksen kautta ymmärtää pikku hiljaa, että mikään mullistava asia ei muutu elämässä, vaikka saa jonkun odotetun Sitkun asian toteutettua, vaan sitten alkaa taas uusi Sitkun-kausi. Hirveätä olisi huomata, että pääsisi Nytkun- vaiheeseen vasta Eilenkun-vaiheessa, niin se se vasta KAMALAA olisi olla niin hidasälyinen.
Siis, parempi myöhään, kuin ei milloinkaan. Ja kaikki nauttimaan nyt tästä päivästä.
Sen kunniaksi voisi vaikka kuunnella tuon seuraavan kappaleen >>> Tänään
