Twelve points

Katseltiin tuossa lumisen automatkan jälkeen Isännän kanssa ekoja euroviisukarsintoja toinen silmä jo unesta ummessa nojatuoleissamme nuokkuen todettuamme päivän aikana, kuinka nää nykyajan vanhukset on niin pirteitä ettei perässä meinaa pysyä. Ne kun nörää IPadejaan innolla ja soittelee hanureitaan, käyvät uimahallissa ja ovat muutoinkin maailmasta niin kiinnostuneita. Siinä sitä on tavoitetta seuraavaksi 35 vuodeksi pysyä edes hitusen noin virkeänä, jos edes hengissäkään.

Meitä kun  meinaa nyt väsyttää eikä nyt edes naurata euroviisukarsinnatkaan, jossa kaikki nauravat niin kamalasti ?? eikä me ymmärretä ollenkaan, mikä niitä naurattaa, kun jotenkin kuullostivat NIIN tekopirteiltä. Nauroivat enemmän kun FST:llä samaan aikaan tulevassa Melodifestivaalissa. Siis ei voi olla totta, suomalaisetko muka nauraisi enemmän kuin ruotsalaiset. Pelkkää teeskentelyä, sanoo nämä Suomi-tosikot, ei suomessa ole ennenkään naurettu kuin aiheesta.

 

Ei naurettu ei, siis Isäntäväki eikä koira, mutta valitsimme Isännän kanssa kuitenkin illan parhaaksi ehdokkaaksi Kristan ja Roopen väliaikaesityksen, siinä oli paras koreografiakin.

Sehän se sinne varsinaisiin kisoihin pitäisi laittaa.  Twelve points