Unilääkettä

Unilääkkeet

Ihanaa, nyt sekin on sitten kuultu oikein Uniklinikan unilääkärin suusta, minkä minä olen AINA tiennyt ja itsepäisesti pitänyt myös siitä mallista kiinni. Siis, että "Nälkästä ei nukuta !".  Ai että, kun tekee sitten niin hyvää saada tukea joskus joillekin semmoisille oman koulukunnan opeille, mistä aina ennen on kantanut huonoa omaatuntoa, mutta minkä kuitenkin on kokenut itselleen hyväksi ja jotenkin maalaisjärjellä kokenut oikeaksikin ainakin omalla kohdalla.

Olen joskus joutunut semmoisiin tilanteisiin, että viimeinen iltapala on ollut joskus klo 19-20 ja kyllä on sitten koville ottanut odottaa seuraavaa suupalaa melkein kellon ympäri. Ja jos kuulee sanan Paastotta, se tietää jo tälle tytölle unetonta yötä. Melkein rumalta sanalta kuulostaa korvaan-> tuo Paastotta,  yliviivataan se.

Niin se unilääkäri totesi, että hän itse syö päivän pääaterian illalla. Niinhän ne Etelän ihmistenkin tekevät. Ja täällä meillä päinvastoin kuulee monesti, että ei olisi hyvä syödä enää illalla. Liekkö tämä jotain muinaisoppia "kärsi, kärsi, kirkkaamman kruunun saat...".
Totesivat ohjelmassa, että tällä neuvoin unta riittää pitempään sikeämmin ilman että sokerit heittelee eikä herää niin herkästi sitten aaamuyöstä vatsan kurniessa. Tämän opin taisi tietää jo muumi mammakin kun iltakaakaot keitti. Ja minä keitän Isännän kanssa sumpit vielä hapanleivän kera juuri ennen yöpaitaa.
Se on paras unilääke, siis se kahvi + hapanleipä.