Vuosi purkissa

Ja niin se on taas yksi vuosi purkissa ja uusi alussa. Ja vieläkin tälle blogilleni yleisön pyynnöstä tai siitä huolimatta :) jutustelen. Isäntä tuossa juuri alkoi haltioituneena katsomaan jotain vanhaa merirosvoelokuvaa.

Kalenteri, kuppi ja perkolaattori, siinä tärkeimmät

Viime aikoina se on "Kätevänä Isäntänä" rakentanut mielessään monta hirsimökkiä nöräten niitä Youtubesta: hyvin suunniteltu, puoliksi tehty, sanoisin.

Tänään minuunkin iski ihan yllättäen talven keskellä "EräJormailu-kuume" (nimitys tulee nuoremmalta sukupolvelta).
Siihen sisältyi kuvittelua järvituulesta, mullantuoksusta, patteriradion kuuntelusta, yöpymistä kynttilän valossa I-tähden parakkimökissä mökkitontilla yms. kivaa. Mutta koitin unohtaa asian nyt, kun pitää odottaa ainakin 3-4 kuukautta vielä.

Mutta vielä tuosta eletystä vuodesta. Nyt joulunpyhinä muisteltuna tuntuu siltä, että on semmoinen itsensä löytänyt olo. Jos ei joskus elä vain itselleen, voi vauhdissa hukata itsensä.

Jotenkin nyt Repen kanssa lenkillä ollessakin tuntuu siltä, että elämä on tässä ja nyt, ei jossain toisaalla, niin kuin ehkä joskus nuorempana tuntui. Ja se on aika hieno tunne, kun on ns. "kotona" itsessään. 
Eli päätelmä sapattivuodesta on, että suosittelen kaikille.

Tähän sopisi vaikka kappale :     Koneeseen kadonnut