sunnuntai 28. joulukuuta 2014

Jo joulu joutui


Nyt on sitten ahmittu kaikki joulusuklaat.
Luulen, että minulla asustaa olkapäällä joku hiukan kiusamielinen joulunhenki, joka koko ajan yllyttää minua syömään, etenkin suklaata. Ja yhtään parempi olo ei tule sen jälkeen, kun konvehtirasiat on tyhjiä. Päinvastoin sitten iskee kauhea katumus ja ähky. Ja ähkyn mentyä taas toive, että rasiat olisivat sittenkin vielä täysiä.

Tänään tein parannuksen. Pistin pakkaseen kaikki loput jouluherkut ja siirryin normaalimuonitukseen.
Joulukoristeet saavat kyllä rauhassa olla vielä pitkän aikaa. Niin kauan kuin punainen väri alkaa vaatimaan rinnalleen kevään keltaista.

Tänä vuonna en mennytkään pöytäliinojen enkä joulukoristeiden kanssa siihen ansaan, mihin yleensä aina haksahdan. Melkein aina on käynyt niin, että otan kauhean kasan liinoja ja koristeita esille ja levittelen niitä sitten pitkin pöytiä ja tuntuu, että kaikki pitäisi olla jossain esillä, kun niin monessa on joku muisto mukana. Sitten huomaan olevani joululiinojen ja koristeiden vankina jossain huoneessa ja kaikki liinat on ihan sekaisin ympärilläni. Nyt en sentään laittanut kuin muutaman esille. Kyllä sitä vanhemmiten viisastuu........... näissäkin hommissa.

Joulun kunniaksi avasivat muuten jo kauan kaivatun remontissa olleen Keljonkankaan ABC:n. Kyllä nyt taas kelpaa. Käytiin ihan varta vasetin Tapaninpäivänä ostamassa kokispullo sieltä ja samalla todettiin tyylikkääksi stailatun. On muuten parhaimpia paikkoja Jyväskylän eteläpuolen moneen lähtöön kuten esim. vaunulla yöpymiseenkin , kuten tässä eräät viime helmikuussa testasivatkin. Jos et usko, kts. vaikka (teksti 22.2.14 Asennoitumiskysymys).

Yöpuulle menenkin seuraavan kappaleen siivin. Huomenna on sapattivuoden jälkeinen eka työpäivä: =)
Pakko Pakko Pakko