No, hyvä se on, että on nyt rytmi elämässä, mutta hyvää teki tuo rytmittömyyskin. Jospa sitä näkisi nyt paremmin sen olennaisen.
Ja vuosi toimi jonkinlaisena siirtymäaikana" uuteen aikakauteen". Johonkin varttuneempaan sekä viisaampaan, muttei älykkäämpään ja rumuus senkun lisääntyy. Toivottavasti jotensakkin armahtavasti.
Isäntä lähti päivällä kylään ison kassin kanssa kajareita testaamaan. Ehdotin, että josko alkaisi käyttää nimeä Doctor Kajander, kun on niin kovin ihastunut moiseen testaushommaan. Ehdotin sille myös uusiutumiskonseptiksi seuraavalle tanssikeikalle, että jos huutelisi yllättäen niille tanssaaville mummoille, että "Ootteko messissä ? tai vaikka "Mikä on meininki ?" Voisivat pian vaikka seota jalkoihinsa.
Ilmassa on selvästikkin taantumisen merkkejä. Etsiskelin päivällä vedettävää kelloani, johon olen kovin ihastunut ja niillä on kuulemma alkanut olla kysyntää muuallakin, kun ihmiset kyllästyy pattereihin. Ja TV:kin on sittenkin taas muodissa, vaikka välillä pelättiin sen jo katoavan käytöstä. Ihmiset taitaa alkaa kyllästymään kaiken maailman härpäkkeisiin, ja tiedon etsintään milloin mistäkin. TV tuntuu nykyään jo mukavan yksinkertaiselta: aatella, istahtaa sohvalle ja avata TV kaukosäätimellä ja yllättää itsensä jollain sieltä tulevalla peräti hyvälläkin ohjelmalla, (ovat meinaan parantaneet viime aikoina tarjontaa). Ja ajatella sitä päivää, kun sieltä löytyy kaikki tieto, siis samasta tuutista. Saati sitten, kun tulee se päivä, kun ruudusta pääsee astumaan (siis ihan kirjaimellisesti) maailmaan, sitten ei Isäntä saakkaan enää minua vaivautumaan reppureissaajaksi. Tervetuloa yksinkertaisempi elämä.
Viime päivinä on tuunattu vanhaa syöttötuolia uusiokäyttöön ja me Isännän kanssa saadaan olla lapsia jälleen. :)
