Sanomalehti

Kauan kestikin se päätös, että "ei meille lehtiä, kiitos". Isäntä on kyllä jo moneen otteeseen nyt pimeiden tultua maininnut, että pitäsköhän sitä ottaa postilaatikosta "Ei mainoksia" -kyltti pois, että olisi kuulemma edes mainoksia luettavana. Joten hellyin tänään ja tilasin netin kautta sille yllärinä Keskisuomalaisen. Nyt se tuolla haltioituneena lukee silmät ristissä nettilehti-versiota. Onneksi tulee myös paperinen versio, ei sitä kenenkään silmät ja pää kestäisi netistä lukea. Vaikka on siinä nettiversiossa yksi ihanan hauska sivunkääntö-ominaisuus. Sivu kääntyy jotenkin niin tyylikkäästi, kun siitä kulmasta hiirellä kiinni ottaa. Ei käänny paperisessa niin tyylikkäästi rapisematta.
Sattui juuri nyt olemaan siitä myös hauska tarjous netissä, sama hinta, tilasiko lehden 3 kk vai puoli vuotta ja se puolen vuoden tilaus maksoi taas vain 1/4 -osan koko vuoden hinnasta. Ihan samanlaista matematiikkaa kuin meikäläisen matikkapää, siis ei ollenkaan täsmää. Mutta hyvä näin, mulle kyllä käy.

Lehden tilluun kunniaksi tekaisin sitten vielä kääretortun, jota sitten Tähtien Kanssa Tanssia -katsellessa syötiin. Isäntä kehui maistuvaksi. Muisteli siinä sitä syödessä, että on kuulemma 30 vuodessa kuulemma tuo Emännän ruuanlaittopuoli huomattavasti parantunut. Toista oli silloin, kun ainut ruokalaji oli nakit riisillä tai riisi tonnikalalla. Mutta eihän se Isäntä silloin niin merkannut, mitä se söi. Täytyy vissiin alkaa petrata tätä ruuanlaittopuolta vanhetessa, niin pysyy "kurssissa".

Marraskuu Päijänteellä