Vaunusta loppui kaasu ja sitähän oli lähdettävä hakemaan. Jääkaappimme kun on toiminut kaasulla sähkövastuksen ollessa rikki. Lähin paikka, jossa täytetään vaunujen omistajien omia kaasupulloja, löytyi netistä tutkimalla Esteponasta, jonne oli noin 40 km ajelu. Siellä palvelu pelasi ja näimme samalla kaunista kaupunkia.
 |
| Tienvarrelta matkalla Marbellasta Esteponaan |
Vasemmalla muuten ihan malliesimerkki liikennesäännöistä täällä: Kyseessä on kapeahko yksisuuntainen tie. Oikealla on rivi oikein parkkeerattuja autoja, tien vasemmalle puolen parkkeerasi touhukas ilmeisesti ravintolayrittäjä, joka toi ja vei tavaroita autoonsa ja auton takakontti oli pitkiäkin aikoja valvomatta sepposen selällään. Oikean puoleisen autorivin eteen parkkeerasi nainen autonsa, ja senkin jätti viistoon, niin ettei ohi ainakaan isompi auto mahtunut. Sitten kun oikean rivin kuljettaja tulee paikalle, alkaa yleensä hirveä torven soitto, niin että nainen saapuisi siirtämään autonsa edestä. Ja tänään totesin omilla silmilläni, että kaiken lisäksi on ilmeisesti ihan sallittua parkkeerata liikenneympyräränkin reunoille, mutta turistina en ihan menisi heti kokeilemaan.
 |
| Esteponan satamakahvilasta otettu kuva |
Mutta vasta klo 10 jälkeen alkaa oikein kunnon elämä. Sitten alkaa vaunun ulkoteltoissa kuulua ruokavälineiden kilinä ja kolina, kun aletaan valmistaa päivän pääateriata. Ja viereisessä ravintolassa (30 metrin päässä) alkaa ravintolan lapsille tarkoitetussa pomppulinnassa käymään melkoinen melske.
No, meitä se ei haittaa, ollaanhan mekin varsinaisia yöeläviä.
