Isännän vihdoin ja viimein kyllästyttyä kahteenkin vanhaan moottorisahaansa ja niiden rassaamiseen ja Emännän antaessa täyden tukensa uuden ostoon, käveli Isäntä lopulta pienkonekauppaan ja ostaa päräytti Emännän ihaillessa uuden sahan.
HÖH ! Saman merkkiset kuin emännän kengät.
Ja ei muuta kun Vapun kunniaksi metsätöihin.
Työnjako oli selvä:
Isäntä kaatoi puita ja Emäntä pelkäsi.
Ilma oli ihana ja järvi siinti sinisenä. Emäntä kävi aina välillä lisäämässä pökköä kaminaan, että saatiin sitten savotan lopussa ottaa pikku päikkärit taukotuvassa.
Isäntä ja koira kuorsasi ja Emäntä kuunteli patteriradiota. Ja ihmetteli kun alkoi kuulua kaukaista kuminaa. Vuoren takaa nousi yht'äkkiä tosi synkkä pilvi ja alkoi ukkonen järähdellä.
Vaikka juuri oli maisema näyttänyt tuolta kuin allaolevassa kuvassa.
"Miesväki" heräsi peltikaton kolinaan kun kattoon sateli sormenpään kokoisia rakeita. Ja salamoi. Siinä hiukan Repen kanssa hirviteltiin, mutta Isäntä tuumasi, että " Ei mitään hätää, mökkimmehän on kuulemma Faradayn häkki.
No, mehän sitten Repen kanssa rauhallisin mielin alettiin keittelemään vielä lähtökahvit.
Repe parka vaan sai olla ilman possunkorvaansa, kun meni onneton piilottamaan sen tullessa jo ulos jonnekkin lehtien alle.
 |
| Maisema höyrysi lähteissä raekuuron jäljiltä ja tiellä oli paksu kerros rakeita, ei tälläkään kertaa hätää: autossapa oli vielä talvirenkaat vaihtamatta |
 |
| Länsipuolella Päijännettä ei ollut tietoakaan mistään ukonilmoista tai raekuuroista |
Kärkisten silta.
Kotisaareen saavuttaessa vastassa oli taas tervehtimässä melkein maata viistävät ukkospilvet.
Liekkö samat joita jo järven toisella puolella tervehdittiin.
