Huomaan vanhentuvani. Jaa, että mistä sen huomaa. No, mm. siitä kun en enää jaksakkaan omaksi hämmästyksekseni innostua ihan niin paljon Euroviisuista kuin ennen. Minä kun olen yleensä ollut se porukan Euroviisuhulluin ja ollut jo tässä vaiheessa monta viikkoa täpinöissä lähestyvistä viisuista. Ja tehnyt sen tiettäväksi myös ympäristölle.
Tämän vuoden Suomen ehdokas on kyllä suht' hyvä, mutta huomasin olevani liian jähmeä siihen innokkuuteen, miten hän reagoi voittoonsa. Ihan tässä ujompaa alkoi pelottaa ja huomasin uppoavani lempituolissa syvemmälle piiloon sitä riekkumista katsellessani.
Kehitykseni on siis jäänyt tuohon aikakauteen: >>
Euforiaa
Siinä sitä on tarpeeksi arkena Euforiaa, kun vilkaisee töihin mennessä auton sivuikkunasta, kuinka aurinko nousee saaristossa.
