Sataa sataa ropisee, tili tili POM. Siltä se juuri kuulostaa kun sade lyö asuntovaunun kattoon yöllä. Miten voikaan pisarat saada aikaan moisen epämusikaalisen konsertin. Ja miten ne onnistuu tippumaan pilvestä noin epärytmisestkin. Ja Isäntä se vaan nukkuu ja minä valvon.
Katolle läiskähtelee ihan kuin jättiräiskäleitä taivaalta ja samat jättiräiskäleet jatkavat matkaansa katolta juuri minun puoleista vaunun takakulmaa alas takapuskurin päälle paukahdellen. Ja metelin seassa kuuluu vielä takatelineessä olevan pyörän muovipeiton räpätys tuulessa ja ihan kuin joku sahaisi rautasahalla pyörän runkoa sekä lisäksi katolle ropisee tasaisin väliajoin vielä tuulenpuuskan tuomat vedet männyn oksilta. Ja isäntä ja koira, ne vaan nukkuu...
Meteli on sen kuuloista että sitä voisi kuvailla melkein unettomien kidutuskonstina.
Onneksi nukahdin...😴 zz
