Nyt alkaa eräily lähestyä loppuaan. On siis päässyt keskittymään olennaiseen. Kun asuu vaunussa, niin kyllä siinä elämä väkisin yksinkertaistuu. Ns. pakollisia töitäkään ei oikeastaan ole kuin roskapussin vaihto uuteen ja muutama muu. Joten tulee lähdettyä melkeinpä pakosti kävelyillekin tuonne värikkääseen syysluontoon. Kyllä sitä silloin ihmettelee että mihin sitä ihminen on keksinytkin niin paljon kaikkea mm. niin paljon vaatteita yms
Tänä aamuna huomattiin että alkaa ruokavarastot huventua siihen malliin että pitäisi oikeastaan lähteä käymään Tyrävaaran kyläkaupassa. Houkutus oli SUURI sille ajelulle, mutta tarkan ruokainventaarion jälkeen päätimme jatkaa vielä tällä samalla linjalla ja kaivaa kaapista loputkin varaeväät. Ja pysyä täällä korvessa.
Lankesimme sitten kuitenkin käydessämme päärakennuksen kioskilla syömään siellä ranskalaiset ja lihapihvit.
Vaikka hyvin sitä pärjää pienellä "sähkökylmälaukullakin". Ja tuleepahan kaapit tyhjennettyä. Löysin kaapista juuri mm. kuumaan veteen sekoitettavaa purjoperunakeittoa. Ihan herkkua. 😋.
Mutta yksi on jota ilman olisi vaikea elää. Nimittäin televisio.
