torstai 10. elokuuta 2017

Tänään kotona

Alkaa tässä yty loppua, mutta onneksi loppuu kohta kasvukausikin. Huomaan jo haaveilevani pimeistä illoista, jolloin en näe ikkunasta enää kaikkia tekemättömiä töitä ja pusikoita harmittamassa. Lumi peittäköön vuorimännyt, ja taittakoon ne näköalani tieltä. Niistä on kyllä päästävä eroon. En voi sietää, kun en näe ikkunasta mihinkään. Kaikkea sitä saa päähänsä taloa rakentaessaan, istuttaa nyt hienon näköalan eteen kaikenmaailman puskia ja puita. Ei ollenkaan kaukonäköistä touhua.

Sitten saa koko kesän kaataa ja raataa niiden kimpussa.Tyhmästä päästä kärsii koko kroppa.
Ja sama puskienhävitys-villitys näkyy olevan muotia naapurustossa Emme siis ole ainoita. Tässä pitää alkaa ajatella jo vanhuutta ja karsia töitä pois tieltä. 

Nyt juurihan on "Kaikkien Isäntien rauhoitusaika", jolloin ei mikään toiminta kotona edisty. Kestänee muutaman viikon. Ensin jalkapallo ja nyt Lontoon MM. Silloin on turha yrittää edes pyydellä mitään apuja. Rehottakoon rauhassa puskat.

Eilen kävi taas yksi katonputsausmies ovella rimputtamassa ovikelloa, raukkaparka..... Nousin tukka pystyssä sohvalta kun ovikello soi, Isäntähän ei kerennyt, kun oli juuri joku finaali menossa. Neuvoi vain, että jos siellä on kattomies, niin sano ettei ole tarvetta.

No, menin ja avasin oven ja siellähän oli kuin olikin kattomies, joka kysyi että "Olisiko tarvetta katon putsaukselle ?? Minä siihen, että "Isäntä kyllä käski sanomaan, ettei ole tarvetta". Mies siihen kommentoi, että "Sammaltahan tuo katto näkyy kasvavan". No, minä siihen, että "Meillä onkin sammalkatto" ja laitoin oven kiinni. Mies jäi pitkään tuijottamaan. Hitsi kun en älynnyt sanoa, että puskia ja puita olisi kyllä kaadettavaksi.............

Tänään päätin töistä tullessa nauttia ilman mitään tunnon tuskia päikkärit ulkokeinussa.

Olihan yksi kesän harvoista lämpöisistä päivistä. Ja tein sen oikein nautinnollisesti. Peitin shaalilla näköalan vielä kaikenvaralta silmistä, etten vaan kiinnittäisi huomiota niihin kaikkiin tekemättömiin töihin ja heitin pitkäkseni ihanan karvapeiton alle ja nukahdin siihen Repen uskollisesti untani valvoessa.


Räystäät jos tippuu 
Siinäpä meidän Iskelmä-Finlandian voittaja