Sisustuselementti

Se on kääntynyt TAAS kevätpuolelle. Jaa, että mistä sen huomaa. No siitä kun avaa TV:n, niin sieltä kuuluu se sama entinen UMK:n hirveä tunnusmusiikki. Kauheaa kidutusta. Ei tässä iässä enää tarvittaisi turvallisuuden tunnetta lisäävää tuttua toistomusiikkia vuodesta toiseen. Vallankin kun ne vuodet tuntuu menevän nykyään niin nopeasti, että AINA tuntuu olevan se Euroviisun valinta edessä. Onkohan tässä vuosikierron nopeutumisessa mahdollisesti sama asia kyseessä, kun ennen kelasi C-kasettia mankassa, niin loppupuolellahan se alkoi pyöriä hurjaa vauhtia.


Ehkä sitten joskus myöhemmin tarvitaan sitäkin, siis toistoa ja tuttuutta toimintoihin, mutta ei vielä. Pyydän, älkää soittako minulle ainakaan UMK:n tunnusmusiikkia vanhana. Eikä ainakaan Vilkkumaan "Kissavideoita" -kappaletta, please. Pistän sen nyt varulta tuohon vielä soimaan muistiksi >  Kissavideoita

Tässä onkin vuoden aikana tehty semmoista 55-rajapyykin vuosihuoltoa. Kun yksi osa särkyy, toista pitää jo korjata. Kaikenlaista pientä remppaa. Mutta ei kitu kuoleta, sano aikanaan suvun melkein 100-vuotiaaksi päässyt mummelikin, vaikka vähän riipoikin sieltä sun täältä.

 

Pakkanen paukkuu ulkona ja Isäntä meinaa kompastua ulkoa tullessaan Emännän kumppareihin. Huuteli sieltä, että "Mitä ihmettä nuo KAHDET kumisaappaat paukkupakkasilla tarvitsee olla säilytyksessä tuulikaapissa hänen tiellään ensimmäisenä, kun töistä tulee ?".

Kerroin sille niiden olevan sisustuselementti. Minusta on niin kivaa saapua töistä kotiin, kun tuulikaapissa katse kiinnittyy ihan ensimmäisenä punaisiin iloisiin kumppareihin. Odottakoon siinä kevättä, kohtahan se jo on.

Ja toiseksi huomio kiinnittyy aina niin emäntää ihailevaan Repukkaan.




Paitsi, että nyt kyllä ei Repekään tykkää, nimittäin pakkasista, ei naurata yhtään, kun ei oikein tarkene ulkona lenkkeillä. 

Aina vaan yhtä ja samaa, kun ei tarjeta lenkeillä, sanoo Repe shaalin alta.