Kaksi kuukautta olen jo kulkenut Repen kanssa lenkillä talvinen karvakaulus-toppatakki päälläni naapurien ihmetykseksi. Ikä tuo näköjään viluisammaksi.
Mutta sitten kuitenkin minulla on semmoinen ominaisuus, että kuljeksin paljain varpain(huom! sisätiloissa ja ulkokuistilla) kesät talvet, enkä pidä jääpiikki-kengissänikään sukkia, kun jalat on niin kuumat. Siis kummallinen otus olen minä. Ei siis tasalämpöinen vaan perin epätasalämpöinen.
Asiasta toiseen kuten minulla on tapana: TV:ssä mainostettiin äsken, kuinka jonkun firman lentokoneessa toimii nyt Wifi. Että, aatella, ihan voi vaikka viestitellä siinä samassa tilassa toisten ihmisten kanssa, ilman että täytyy pukahtaa sanan sanaa koko lennolla. Kylläpä on kehitys huipussaan. Ennen olisi ihan pitänyt diskuteerata kasvokkain.
Jostain syystä TV on nyt monesti minulla sattunut olemaan auki juuri semmoisen ohjelman kohdalla kuin "Maisan ja Nikon Luksusmatkat". Ja se on niin höpsöä touhua, että se on melkein hauskaa katsella. Että jotkut voi ollakin noin ihanasti hukassa. Ja katsoin viimeksi vielä ihan KOKO ohjelman. Mutta sitä minä ihmettelen, että kun näyttää niin olevan heillä KAIKKI hukassa, asioiden nimet, historiasta nyt puhumattakaan, että tulee vahvasti kyllä se tunne, että ihminen ei näköjään sukupolvesta toiseen kehitykkään, ei sitten piirun vertaa. Siis tieto ei kulje......eikä kerta kaikkiaan siirry, vaan aina on alettava alusta. Kun vielä ei voi kovalevyäkään siirtää (kait) seuraavalle sukupolvelle........ vai voiko, jos minullakin on tässä kohtaa tietoaukko.............
