Eilen vietin vaunussa laatuaikaa itsekseni Isännän lähtiessä päiväksi verestämään Keurusselän muistoja kanootillaan. Lueskelin ja tuijotin vaunun seinustalla uimarantaa muistellen viime viikkojen kaikkia ihania lomatapahtumia. Ja kun olin ne päässäni päivän mittaan saanut järjestykseen, Isäntä saapuikin reissultaan aina vaan edelleen ruskettuneempana ja hiukan pettyneenä, kun ei kuulemma nykyään ollutkaan lukuisilla lapsuuden kalliorannoilla/-saarilla nuoria veneillään niinkuin
Hm! 30-40 vuotta sitten. Eiköhän se ollut tajunnut, että ne kaikkihan ovat jo vanhoja.
No, MISSÄ ne kaikki nykyiset nuoret sitten on kun eivät ihanilla kalliosaarilla ja -rannoilla ?! Kerroin Isännälle semmoisen olevan perin vanhanaikaista.
No, onneksi alkoi jo pikku hiljaa vaunussa patja tuntua pahalta selkään ja ilmankosteus kertyä lakanoihin. Niin alkoi hiukan jo kotikin kutsua ja Isäntäänkin kun tarpeeksi monta kertaa vaunussa törmäsi, niin alkoi hiukan jo haaveilla kodin labyrintistä, jossa pääsee jopa piiloon Isäntää ja koiraa välillä.
Ensi viikolla kutsuu kurimus ja järjestys ja erityisesti aikaiset aamuherätykset, mihin en ilmeisestikkään ikinä opi..... näköjään. Vaikka sanovathan nuo vanhat ja kokeneet, että kyllä sen sitten viimeistään oppii, kun ei enää tartte herätä aamulla aikaisin. Mitähän se on tämä elämän epäjärjestys ja loogisuus ja kenen keksintö...kysyn vaan. Vallankin ne aikaiset aamuherätykset.....
Tässä muutama lomakuva:
 |
| Taidetta !? |
 |
| Valkoinen talo, Huom ! Mäntässä |
 |
| Vilppulan satamasta |
