ja tuumaavat yhteistuumin, että niin se on naisen mieli ailahtelevaista.Tuli henkinen väsy, juuri kun sai pihan ja verannan jotenkin kivaksi kesää odottamaan, vihreäksi ja raikkaaksi, niin yksi päivä ja KAIKKI on peittynyt keltaisen puuteripölyn alle ja kaikki on kamalan näköistä. Juuri kun nenä on auennut koivun siitepölyltä, niin ilmastoinnin suodattimet täyttyy männyn pölystä. Ja ikkunalaudat ja joka paikka loistaa keltaisena. Mihinkään ei tee mieli istua. Suorastaan masentavan näköistä. Painajaisia näen jo siitepölystä. Sadetta tässä oottelen.
Ja kuinka olen odottanutkaan kesää, mutta en tippaakaan siihen liittyvää työtä. Ruohokin taas rehottaa, ihan kuin ei olisi koskaan nurmenleikkuria nähnytkään. Puutarhan hoito...täysin turhaa. Vaikka kokemuksesta tiedän, että juhannuksena helpottaa. Siis tämä kauhea kasvu ja pölytys. Mutta juuri kun on saanut kukkaperannat kukoistamaan, tulee ensimmäiset yöpakkaset..... Siis täytyy olla kyllä aika positiivinen , kuka ei siinä kohtaa masennu. Tai nuori ja kesähormoonit kohillaan tai tosi vanha, niin näkee kaiken taas hyvin merkittävänä. Minä kun en näe muuta kun ihan silmissä näkyvän ruohon kasvamisen. Parempi olla lannoittamatta, että edes vähän hidastaa tahtia.
Minulle riittäisi kyllä jo ihan pelkkä parveke. Jossa olisi tunnelmaa ja hiukan vihreää. Ja työtä juuri sen verran, että kun sen tekisi, niin ei varmaan väsyisi. Virkeänä on paljon mukavampi ihailla....kesää.
Parveketta odotellessa. >>>>Ranskalaisella parvekkeella
