Siinä se luonne testataan, kuka jaksaa aloittaa
aina alusta puutarhatyöt, joka kesä, uudestaan ja uudestaan. On se sen verran toivottoman näköistä vielä näin Vapun aikaan tuo luonto. Mutta eipä tarvi mennä kuin kuukausi pari eteenpäin, niin saa taistella jo viikate kourassa luonnon kanssa kilpaa, kun kaikki epätoivottu pajunvarsi ja horsma kasvaa peittäen kaiken toivotun ja itsekasvatetun alleen. No, sitten tulee hetkellinen riemun tunne, juuri kun luulee, että kylläpä kannatti sittenkin riekkua rikkaruohojen kanssa, kun kerta näin nättiä tulee, niin johan sitten jo tippuu ensimmäiset kuolleet lehdet ja vaivalla kasvatetut ja lannoitetut kukat lorpahtaa säikähtäen ensimmäisiä yöpakkasia. Ja ensikaste kastelee varpaat. Kiirettä pitää, että kerkiää keinustuoliin muutamaksi hetkeksi istumaan ihaillakseen aikaansaannoksiaan.
Niin, no. Minä en kuulu tuohon edellä mainittuun sarjaan...enää. Otin opikseni muutamasta turhaan raadetusta kesästä sekä naapurin neuvosta, "että mitä noita lehtiä haravoimaan, kasvaa se ruoho ilmankin". Ja viritin riippukeinun kuistille.
Tai niinhän sitä luulis.....
MUTTA sitten lähdettiinkin käymään Vappuna mökillä ja siellä se sitten Iski (taas), se semmoinen jokin alkukantainen luonnonhurma minuunkin ja nyt en meinaa millään malttaa odottaa, että kerettäisiin muilta töiltä sinne
raivaamaan ja stailaamaan luonnonluomaa. Sen täytyy olla joku Pohjolan ihmisen geeneissä kulkeva Eräjormailu-geeni. Eihän tätä nyt muuten selitä millään. Aatella, että ilman sähköä ja kantoveden kanssa ja pelkällä patteriradiolla sekä ulkohuussilla, olo oli siellä mitä parhain ja kuitenkin jotenkin ihan kummallisen rauhallinen ja alkukantainen. Ja muu maailmanmeno häipyi taustalle, kuulee omat ajatuksensa ja saa käsittämättömän suurta nautintoa, kun selviää ilman nykyajan hienouksia (ainakin päivän, jopa muutaman). Ja ai ihanuus sitä avaraa taivasta, mikä aukenee järven yllä.
Niin että näin siinä pääsi käymään taas vannoutuneelle city-riippukeinujalle.
Repeenkin iski siellä SEMMOINEN keppien keräilyinto, että luulen sen olleen edellisessä elämässä työmiehen parhaimmasta päästä.
-> Mökille
 |
| Tikan työtä ja kyseessä vain osa puusta |
