Kunnonkohennusta

Nyt tuli sitten paikkakunnan omille piirakoille uusi nimi, kun Isäntä manasi, että "Joko TAAS olet ostanut näitä Halvatun piirakoita ? Minä tuumasin että, Ei ole pakko syödä, jääpähän mulle enemmän, kun sattuvat olemaan herkkuani. Ne on NIIN HYVIÄ, että lankean niihin joka kauppareissulla. Suklaahyllyä olen oppinut jo hiukan kiertämään. Vaikka V A I K E A T A  se on.

Tulipa valittua uusi Euroviisukin. Ihan oli hyviä kappaleita kaikki. Ainut, johon petyin oli tämä wursti, kun sen piti haastatella osallistujia, niin eihän se muistanutkaan koko hommaansa ripsien räpsytellyn lomassa. Mutta edelleen tykkään siitä huolimatta vielä hänen viimevuotisesta voittokappaleestaan.

Kesätontut kissantalossa

Aloitettiin Repen kanssa armoton kunnonkohennus, kun himokävelijä-siskolikka taas höynäytti minut, tällä kertaa "Likkojen Lenkille". Alkoi armoton mielikuvaharjoittelu ja varusteiden kerääminen: kolmiojakkara ainakin pitää ilman muuta olla ja vesipullo. Energiapatukka myös. Jakkara tarvitaan viimeistään lenkin jälkeen Jukka-Poikaa kuunnellessa. En ole lupautunut kylläkään kuin lyhimmälle matkalle, kun pitää säästää voimia koko päivälle. Tänään olikin ihana ilma lenkkeilyyn, ensimmäisen kerran haistoin kesän tuoksun. Ilman Repeä tuskin tulisi tutustuttua mm. voikukkien syvimpään olemukseen. Niitä sitten jaksetaan tutkia, haistella ja maistella ja monta muuta luonnonihmettä tulee huomattua. Lopuksi käytiin haravointi hommiin: minä keräsin ja Repe levitti.