Tänään hinattiin Repen kanssa kelo-oksia metsästä kotiin.
Ja koitettiin toteuttaa verannalle asuntomessujen ideoita.
Jotain samansuuntaista syntyi ulkoverannalle, mutta hiukan näytti oksa ruipelolta. Mutta kyllä se tästä, kunhan löydetään oikein kunnon kelohonka. Pistetään oikein saappaat jalkaan ja rämmitään soilla. Kyllä Repe vainuaa kelot ja vallankin jänikset.
Ja yhteen huoneeseen on kertynyt kaikenlaista nostalgiakamaa.
Arvoisallaan paikalla on mm. elokuvajuliste, joka teki silloiseen teini-ikäiseen emäntään suuren vaikutuksen ja etenkin taas se MUSIIKKI.
Tuo allaoleva linkki vie siihen minusta ainoaan oikeaan elokuvan alkumusiikkiin ja sen se on kuuloinenkin, rahisee kuin vanha juna. Ja kuvakin näyttää niin moniväriseltä, että varmaan tarvitsisi olla 3D-lasit päässä, että siitä selvän saisi.
https://www.youtube.com/watch?v=iS33Pv-A9d8
