Kotimme sijaisee nyt Alcossebre nimisessä lomakylässä, joita tuntuu koko Aurinkorannat olevan vieri vieressä. Nyt ymmärrän sanan Aurinkorannat. Täällä kun tuntuu aina pävä paistavan. Olemmekin juuri nyt sillä rajalla kartassa, kun lämpötilat alkaa laskemaan. Ei tarvi mennä kuin parisataa kilometriä pohjoisemmaksi, niin ilmasto muuttuu oleellisesti. Mietitäänkin tässä, että viitsisikö ihan vielä shortseja vaihtaa villahousuihin. Yllättävästi se ihminen tottuu pienempään ja helpompaan vaatetukseen.
Kovasti se pitää myös komentoa. Liekkö se syynä kun ensimmäisen kerran koko matkalla en herännyt niitten hullujen kyyhkyjen jatkuvaan huhuiluun. Varmaan papukaijat (täällä on niitä useampia) komentaneet ne matkoihinsa. Ei sen puoleen, on se tämänkin linnun rääkäisy aika herättävä.
 | ||
| Leirintäalueen sisäänkäynti |
Keittiö on todella pitkä ja siisti.
Sielläkin soi joku meditatiivinen musiikki.
(tarkoituksella yritän ottaa kuvat, niin että ei niissä näkyisi paljon ihmisiä. Siis reportteri iskee silloin kun tila sattuu olemaan tyhjänä)
WC-rakennuksenkin ulkonäköön on satsattu, kuten joka paikkaan alueella. Valkoisia patsaita ja suihkulähteitä yms. on alueella melkein joka mutkassa.
Supermarcadokin muistutti laivan kauppoja.
 | |
| Leirintäalueen rantaa |
 |
| Leirintäalueen ravintola |
Kylmempi allas, jossa kyllä isäntä ui. Minä ja muut uitiin lämpöisessä altaassa. Kummassakin vesi oli suolaista.
 |
| Päivän arvuutus: missä isäntä luuraa ? |
