tiistai 9. helmikuuta 2021

Helmikuu helistää

Kyllä nyt tuli selvä merkki siitä että pitää kukat kastella. Nimittäin kun alkoi muovikukatkin jo varisemaan, niin kyllä silloin täytyy olla kuivaa. Ja muutoinkin huushollissa pitäisi alkaa ilmeisemmin näyttämään kaamoksen jäljiltä imuria. Ollaan tässä saatukin olla parisen kuukautta ns. pimeän työn tekijöitä ja hyssytellä hämärissä välittämättä sen suuremmin pölypalloista. Melkeinpä on riittänyt kun on noukkinut koirankarva pallerot silmistä pois kuleksimasta.

Ihanaahan se on kun kevät saapuu, mutta se VALON määrä. Kaikki näkyy, pölyt ja talven tuomat rypyt jne. Ja iho on pakkasilla ihan kuiva korppu samoin hiukset. Katselin tuossa Isännän hiuksia, joita ei oikeastaan paljoa ole MUTTA hyvää tässäkin asiassa, eipä ole hilsettäkään.    


                                                       Kuvassa lumiset Terijoen salavat

Minulle iski tässä hiljattain (taas kerran) Bonsai villitys (edellinen Bonsai-puu kuivahti ja kuukahti)  No, haettiin nyt sitten sellainen varjoviikunan alku, jota kasvatetaan bonsaipuuna. Sitä nyt tuijottelen ja mietin, että miten sitä ohjailen. Kuukauteen ei ole tapahtunut mitään, ei ole kasvanut muttei kuollutkaan. Jännää hommaa, katsotaan miten käy...