Täällä on liikkeellä taas ns. pimeän työn tekijät. Mitä pimeämpää, sen enemmän työ maittaa. Ulkovarastot saunan vieressä ovat edenneet suht' joutuisaan nyt näin pimeään vuoden aikaan. Liekkö tarve näyttää Joulupukille että ahkeria täälläkin ollaan.
Isäntä haaveili koko syksyn oksasilppurista, kun ollaan tultu siihen vaiheeseen että niitä rakennusvaiheessa innoissaan istutettuja puita pitää nyt kaataa ja karsia. Ja oksaa tulee hirveästi, eikä tiedä mihin niitä laittaisi. Sanoinkin sitten Isännälle, että "Kyllähän sitä nyt jokamiehellä pitää yksi oksasilppuri olla 😜". Joten semmoinen sitten ilmestyi huusholliin. Sen tarve tuntuu kuuluvan tuohon ikäryhmään. No, kyllä nyt saa aitapensaat jatkossa haketta juurilleen.
Minäpä ostin kauan haikailemani tavallisen muistiokalenterin (kuuluu ilmeisestikin se tarve tähän minun ikäryhmään), kun niin perin juurin kyllästyin sähköisiin kalentereihin. Siihen on niin hyvä laittaa mm. muistutusmerkintöjä, että muistaa sitten katsoa sitä sähköistäkin kalenteria. Alkaa nuo sähköiset kalenterit pikku hiljaa kyllästyttämään. Tihrua nyt niitä koko ajan, kuvia on kyllä kiva katsella. Saapa nähdä, millaiset silmät ja sormet evoluutio luo tuleville polville, jotka tihruuttaa noita sähköisiä vempaimia koko ajan. Kyllä se uusi vanha muistiokalenteri on sitten ihana hypistellä...ja sinne on NIIN kiva kirjoitella kaikenlaista.
Innostuin äsken hiukan valmistelemaan jo joulua, ettei jäisi vaan viime tippaan. Verhoja hiukan laittelin. Mutta sitten eksyin vaatekaapin puolelle ja aloin sovitella vaatteita ja katselin itseäni peilistä. Isäntä siihen sitten tuumasi katsellessaan, että "Kyllä tuo meidän emäntä on kyllä hoikka mutta painava".
