Tämä on sitä arjen romantiikkaa. Juuri luin facebookista, kun joku romanttinen oli saunaa lämmittäessään veistänyt kihlasormuksen puusta valitulleen ja siinä sanottiin, että voiko mitään näin romanttista ollakkaan !!! No KYLLÄ voi, sanon minä. Onneksi Isäntä ei tuollaista elettä tehnyt aikanaan, koska minä taas näen kaikessa romanttisessa jotain hassua ja olisin alkanut kuitenkin nauraa kippurassa. Minä olen kyllä niin epäromanttinen ihminen, melkeinpä kromanttinen paremminkin. Että varovainen pitää isännän olla tuollaisilla asioilla, kun menisi pian herkästi minulla vitsin tai vaivaantumisen puolelle. Mutta ostaa se minulle aina suklaata ja se on tosi romanttista.
Kesä on kohta karannut käsistä. Paljon kaikenlaista touhua on ollut, tuntuu että koko vuoden touhut pitäisi mahduttaa aina kesiin. Yksi tapahtuma muiden joukossa olikin mieleenpainuva. Nimittäin luokkatapaaminen yli 40 vuoden jälkeen. Hiukan ujostellen sinne menin, mutta heti tuntui kodikkaalta, kunhan olimme tunnistaneet toisemme. Toivottavasti ei kuitenkaan ihan 40 vuotta mene seuraavaan tapaamiseen tai onhan siinä ainakin tavoitetta elää pitkään.
 |
| Maalaisromanttista |
