Käytiin Repukan kanssa katsastamassa tähdet ja ilmanhenki iltapimeässä, kuten joka ikinen ilta. Siellä satoi lehtiä.
Se on niitä elämän pikku iloja, kun käy iltamyöhään haistelemassa ilmaa. Voi jopa nähdä revontuliakin joskus.
Mikä olikaan katellessa, kun vihdoin on saatu työmaakin peitettyä hiekalla. Saa vaikka lunta tulla nyt, vaikken sitä yhtään muuten kaipaakkaan, paitsi kuran ja hiekan sisälle kulkeutumisen takia olisi helpompaa elämä lumen kanssa. Ei tarvitsisi yöllä tyynyltä hiekkaa putsata, kun siellä käy päätään pitämässä eräs kaverini Repe nimeltään.
***********
Tuossa ohessa vielä kuva päiväsaikaan otetusta inkkari leiristämme.
Jostain oudosta syystä olen kovin ihastunut tuohon rujon kauniiseen kuvaan.
Tänään kupsahdettiin töiden jälkeen iltapäikkäreille uupuneina viikonlopun urakasta. Vuorossa oli hiekankuljetus ja Emännällä hiekan tamppauspäivä kumisaappaiden kanssa hiekan päällä käyskennellen.
Alla etevä peli hiekan kuljetukseen.
Mini Dumber |
Ei ollut ilmoissakaan valittamista |
Kyseessä uudistettu leirintäalue, jossa mekin camppasimme viikon verran muutama kevät sitten Isännän ja Ruubertin kanssa >>> Pariisin leirintäalue
Seine