Leikitään kotista

On se kovaa hommaa tuo reissuun lähtö. Niinkin paljon kun me Isännän ja koiran kanssa tykätään lähteä vaunulla reissuun ja asua vaunussa. Ja kokemuksestakin tiedän, ettei tee heikkoakaan asua 4 kuukautta vaunussa, vaan tosi mukavalta. Näin naisnäkökulmasta vaunuelämä on hiukan samanlaista kuin tyttösenä kun leikittiin kotista. Ja jos kyllästyy maisemaan, voi vaihtaa paikkaa.

Niin tosiaan, aina vaan se on yhtä vaikeata, siis se matkaan lähtö. Meillä kun on Isännän kanssa ilmeisesti joku ihmeellinen tauti. Ihan kuin olisi jarru päällä, kun pitäisi alkaa pakkaamaan ja laittamaan matkavarustuksia kuntoon. Isännällä se ilmenee niin, että se istuu vaan ihan rauhassa viime tippaan asti tuolissaan ja lukee lehteä. Ei tee pienintäkään liikettä siihen suuntaan, että tapahtuisi jotain, vaikka tiedän sen mielessään halajavan matkalle jo kovasti.
Tänään noin puolen päivän aikaan lopulta sanoin sille, että pitikös meidän huomenna lähteä sinne reissuun ?? Ja vastaus tuli, että" JUU, pitihän meidän ja samantein se heitti lehden sivuun ja lähti tekemään ne lukuisat matkaa edeltävät toimenpiteet, joita TODELLA on lukuisia. Ilmeisesti tähän matkaanlähtö rituaaliin kuuluu myös se minun kysymyksenikin.

Ja se näissä matkoille lähdössä niin ihmetyttää, että on ihan sama määrä työtä, lähteekö vaunulla Keuruulle vai Gibraltarille asti. Varusteurheilijana Isännällä on matkassa tietysti myös kanootti ja sähköpyörä ja tietenkin kuulemma basso ja vahvistinkin. Eihän sitä koskaan voi tietää, mitä tulee eteen vaikka keikkaa pukkaisi. Eli suurin piirtein pakataan koko talo. Oikeastaan näin jälkiviisaana olisi pitänyt tehdä semmonen amerikkalainen pyörillä oleva talo. Repukallekkin piti vielä tehdä tässä auton perään korkeampi hylly, että sekin näkee maisemat paremmin.

Sama matkallelähtöahdistus vaivasi myös Emäntää, jolle tuli heti aivosumua, kun piti alkaa ajatella sopivaa matka-puvustoa, kun eihän nykyään edes tiedä onko tulossa talvi vai kesä. Nytkin lupasi hallaa Pohjanmaalle. Ja niin piti käydä kaikki tarpeet ja tarvikkeet läpi vaunussa. Tämän katsastuksen jälkeen tuumasi Emäntä saunanlauteilla, että jatkossa kyllä tehdään Isännän ja Emännän tsekkauslistat vaunun seinälle helpottamaan lähtöä. Ei tätä muuten kestä pää. Isäntä totesi tähän, että "Kuule, älä nyt noin murehdi, mehän mennään vaan noin 50 - 100 km päähän kotoa. Ja kauppojakin on kuulemma keksitty"

Mutta huomenna, jos tästä caravaani saadaan matkaan, niin voi perillä taas unohtaa tämän lähtöahdistuksen ja nauttia LOMASTA ja kaikista niistä mukavuuksista, mitä on kotoa koottu matkaan ja olla näkemättä kaikkia niitä loputtomia kotitöitä, jotka ei tekemällä lopu. Istua vaunun vieressä koivun alla nojaten vaunun seinään ja haistella kesäilmaa ja haaveilla, että josko sitten joskus eläkkeellä............saisi leikkiä kotista enemmän. 

Isännän ja emännän Bliw-matka saippuat