maanantai 31. lokakuuta 2016

Kivaa

Minulla on kauhea kiire....huhkin aina hiki päässä töistä tullessa kaupan kautta kiireesti kotiin käsivarret venyttyen kauppakassien painosta ja seuraavaksi ruokaa pikapikaa koiralle ja Isännälle ja koiran kanssa äkkiä lenkille ja kiire on ihan kamala.....nimittäin huilaamaan. Minulla on usein kiire juuri sen takia....että pääsen pian huilaamaan ja kerkiäisin nauttia elämästä enemmän, kun koko ajan kello käy ja ikää tulee enemmän ja enemmän. Kiireensä siis kullakin.
Ennen H-Hetkeä

Sitä paitsi tämä taipumus minulla on ollut ihan lapsesta lähtien. Siis ilmeisesti taipumus nautiskella ja tuumata. Ja touhuta kivoja asioita sen verran, kun niitä vaan kerkiää kaiken maailman vähemmän kivoilta kiireiltä.
Toisaalta, KUKA on niin sanonut, että elämän kivaa pitäisi olla, vaikka monet niin luuleekin............

Mutta viikonloppuna oli kyllä kivaa. Vieläkin olen ihan fiiliksissä, kun olimme Paviljongilla "Muistojen Ilta" -konsertissa.>> Muistojen ilta     
Siellä maamme eturivin ikääntyneet taiteilijat musisoivat, ja täytyy myöntää, että kyllä pojat soittaa osasivat (iältään 70 - 80 v) ja Jaakko Ryhäsen karisma oli uskomaton. Hänen ei tarvinnut kuin luoda hitaasti katseensa salin ylle, niin niskakarvat nousi pystyyn, saati sitten kun hän suunsa avasi. Ja miten ihanasti soittivat Seppo Hovi, Pekka Sarmanto ja Pentti Lasanen. Unohtamatta illan koristusta Angelika Klasia.



Kellojakin taas siirrettiin, mutta onneksi aamu-uniselle suotuisaan suuntaan. Ihme veivaamista tuo kellojen siirto.

Pientä itsekkyyttä ja itsenäisyyttä Pieni Piskuinen Suomi - pyydän....Ei sitä tarvi aina tehdä niinkuin muut, olla kuin mikäkin laumasielu......en minä ainakaan tahdo.






Tämmöinen tuikkuteline tarttui matkaan kauppareissulta.