 |
| Illan hämyssä otettu kuva suon reunalta |
Hellou kaikki kanssamatkustajat. Nyt olemme saapuneet tänne Kylmäluoman retkeilyalueelle aidon erämaan keskelle Kuusamon eteläpuolelle. Tässä sijaitsee Hossa ja Kylmäluoma vierekkäin ja Kuusamoon on muutaman kymmenen kilometrin matka. Ja vieri vieressä tuntuu olevan näitä tällaisia samanmoisia paikkoja.
Huonoksi onneksi kamerasta loppui akku tulomatkalla ja kuvienkin syöttö tähän koneelle täällä korvessa kestää tosi kauan. Kun syöttää niitä, niin syöttö alkaakin yht'äkkiä mennä takaperin. Ei auta naislogiikkakaan vaikka kallistelisi konetta =).
Ehkä huomenna saatte sitten parempia kuvia, kun aloitetaan ympäristöön tutustuminen.
Nyt on asetuttu kodiksi. Tehty pieni iltalenkki ja saunottu ihanassa saunassa. Suihkun yhteydessä on naisille ja miehille omat saunansa lämpöisenä joka ilta. Mutta kerronpa tässä hiukan päivämatkasta tänne. Eilisen korpi-shokkihoidon jälkeen aamu muutti kaiken. Oli hienoa herätä ihanaan aamuun maatalon pihapiirissä Koljonvirran leirintäalueella mieli kaikenmaailman älämölöstä rauhoittuneena. Isäntä tiesi kertoa historiatietoja, että siellä oli kuulemma Sven Tuuva taistellut jollain sillalla aikoinaan.
 |
| Mikäs se siellä menee, taitaa olla ....auto |
Sitten köröttelimme pitkiä korpisuoria kohti Suomussalmea, joka oli siisti ja kaunis paikkakunta. Siinä kohdin oli selvästikkin jonkinlainen kylmyysraja, jos sitä mitataan naisten pukeutumisella. Ulsterit ja popliinitakit oli selvästikkin kaivettu kätköistä ja minulla oli vielä polvihousut ja kesävillatakki. Sain pitkiä katseita kaupassa ja hyvä etten toruja. Mummot vaan ei tienneet, että minulla oli kuitenkin .....villahousut.
Ajellessa joitakin hauskoja nähtävyyksiäkin vilahteli yht'äkkiä siellä korvessa tien varsilla, mutta kun tulivat niin "puskista", että älysin ne vasta kilometrien päästä, ja meidän letkueessa ei tällä kertaa ollut peruutusvaihetta. No, ehkä sitten paluumatkalla älyän ne nopeammin.
Iltalenkki pitkospuilla täällä perillä tuntui ihmeen rauhoittavalta ja kaikki häly tuntuu olevan jossain kaukana. Silti on kodikas olo, kun ympärillä on paljon vaunuja. Mitä lie espanjalaiset tuumaisivat, kun näkisivät nyt nämä vaunut täällä korvessa pimeässä ja lämpötilaa ulkona 5 astetta. Ja ihmiset silti selvästikkin tyytyväisinä oleilemassa täällä korvessa.
Olen siis saanut ensituntuman Pohjoisen Taigasta. Huomenna sitten Repen kanssa talsimaan tuonne maastoon, missä EI OLE PUSKIA, vaan kaunista aluskasvillisuutta männikössä. Täällä on muuten isoja mustikoita vieläkin. Taidanpa saada vielä herkkuani "mustikoita talkkunamaidon kera".
