keskiviikko 30. heinäkuuta 2014

Hikevän kuun pähkäilyä

30.7.14 Voi hurja, miten kamalaa vauhtia tämä vuorotteluvapaa-vuosi huristaa. Viikot mennä suhahtaa ohi kuin itsestään, eikä tule mietittyä, ollaanko nyt viikolla vai eletäänkö viikonloppua (saati sitten, mikä viikonpäivä), kun kaikki aika tuntuu viikonlopulta.
Paljon on puoleen vuoteen mahtunut ja viimeinen kuukausi ollaan oltu ihan sekaisin uudesta pienestä ihanasta ihmisenalusta. Hyvä ettei tässä ole itsekkin alkanut jo maitoa tuottamaan jo pelkästä ajatuksesta. Olen kyllä kuullut paljon juttuja sekaisin menneistä mummoista, mutta nyt osaan kuvitella ne jutut todeksi.

Sen verran on tämäkin mummo sekaisin, ettei oikein ole nähnyt viime aikoina ympärillään blogiin kuvattavaa eikä ole huomannut ihmeteltäviä asioita. Paitsi tänään, kun pyörähdettiin kävelykadulla, jossa olikin rallimarkkinat meneillään, alkoi taas loksahtaa vanha ihmettelypyörä päässä käytiin.
Käytiin siinä sitten nälän tultua syömässä kebabit ja herran jestas ! ei mulle kukaan ollut kertonut, että se kebab-rulla onkin kääretortun kokoinen ja painoa ainakin kilo. Kellä semmonen vatsalaukku on. Ei ole ihme, että mahat kasvaa ihmisillä. Pitäs kyllä vähän miettiä noita annoskokoja.
Ja ihmettelin myös laukkujen hintoja. Tarttis saada uusi laukku, semmoinen oikein iso, mihin mahtuu koko tarvittava omaisuus (kamera, lompakko, kampa, koirankakkapussit, vetovaljaat, aurinkolasit, vesipullo, peili, meikkejä + hygieniavälineitä, kännykkä, joskus jopa läppäri, kynä, sateenvarjo, lukulasit, migreenilääkkeet ym, ym, mitä nyt nainen vähintäinkin mukaansa tarvitsee),
No, ei semmoista kassia niin vaan löytynyt ja jos löytyi, niin HINTA on 200 - 300 euroa. En mä nyt mistään merkistä ala maksaa !!!! Mulle riittäs, että se laukku toimii.

Niin ja kolmas asia, mitä olen kerennyt ihmettelemään, niin tätä uutta TV:n viljelemää muotisanaa: värimaailma. En tiedä, miksi se kuullostaa korvaan jotenkin niin hassulta ja saa välillä niskakarvatkin nousemaan pystyyn.

Meikäläisen maailma on ollut viime aikoina aika hikinen. Ja niin on ollut vahtikoirani Repenkin, joka ei nykyään mielellään poistu viereltä metriä kauemmas. On siinä minulla uskollinen vahti.
Kuiviin puristettu ruoho sekä koira