Ja niin meni SE syksy, SE sellainen syksy mistä minä pidän. Kostea, hämyinen ja kaunisvärinen ja hiukan vielä lempeää lämpöä ilmassa. Mutta tämä siirtymä tähän pimeyteen ottaa aina niin koville. Tai ei ollenkaan pimeys, mutta se kylmyys ja kalseus. Mutta tiedänhän minä jo tähän ikään kokemuksesta, että tottuu siihen ja
vallankin kun alan kauhistelemaan joulun lähestymistä, päästään tästäkin rämpsykelistä ohi ihan liian pian.
Pidän tässä vaikka pienen Musa cornerin joulua odotellessani.
"
Vain Elämää"kin loppui. Tein muuten yhden ahaa-elämyksen sitä kuunnellessani ja totesin että Haberin äänihän muistuttaa hiukan Dannyn ääntä, ainakin tuossa Villen ja Samun esityksessä.
Tässä muutama korvaan sopiva kappale, siis myös se mistä tuli tämä yllämainittu mielleyhtymä:
Antti
Mä hiihdän
ja
Ville ja Samu
