Helmikuu helistää

Kyllä on nyt Isäntä niin mielissään, niin mielissään. Kun vihdoin viimein toteutui tuo hänen joka talvinen ennustuksensa: "Usko vaan, kyllä se vielä helmikuussa helistää", juuri kun minä alan olemaan innoissani, että josko se talvi siitä vihdoinkin taittuisi ja aurinko alkaisi lämmittämään. Hokee nyt sitä vähän väliä innoissaan. Sanoisin, että jonkin sortin kiusoittelua.

No, minä pudotan sen maan pinnalle ja sanon, että odotas vaan, niin "Maaliskuu...maata näyttää !"

Loman jälkeinen työpäivä meni suht' nopeaan, mutta illemmalla piti ottaa pienet iltatorkut tasoittamaan loman aikana syntynyttä aikaeroa, mutta unosetkin otin näennäisesti tehokkaasti jättämällä Olympialaiset taustalle pyörimään. Tehokkuus se on päivän sana vaikkakin ihan uuden nykytermin kuulin tänä aamuna TV:stä "Työstäkieltäytyjät" ?!?! Oravan nahoillako ne sitten meinaa leipänsä maksaa. Taidan kyllä vielä jatkaa hetken aikaa unosia.....

 

No, ilta tuli ja lähdettiin Repen kanssa käymään Repukan postitoimistolla. Se on tuossa lähistöllä oleva tieosuus, joka on oikein suosittu tämän kulmakunnan pääristeysposti. Siellä viestit kulkee. Tänäänkin siihen piti moneen kertaan jättää jos jonkinlaista viestiä ja haistella ja tuumata tosi pitkään viestin sisältöä.                                                       >>>  Päivän uutiset

Vielä jos ottaisi tässä illan mittaan käsiinsä tuon kellertävän "terapiapallon" ja loihtisi siitä vaikkapa sukat.

Ensin se kyllä oli kaulahuivi, mutta semmoisena hyvin kutiseva (villaa kun on), joten purin kaulaliinan ja aattelin tehdä siitä sukat.

Kudonta kun kuulemma mm. lisää onnellisuutta ja poistaa stressiä.