Vaalitunnelma

Ihmeellistä, tuo pakkasen tuntu. Kierrettiin Repen kanssa tuttu lenkkimme eikä paleltanut yhtään. Ja luontokin oli tosi kaunis. Melkeinpä hikeä pukkasi. Kotona sitten katsoin pakkasmittaria ja se näytti jopa 10 astetta !!! Lenkillä  arvioin, että on ehkä 1 astetta pakkasta. Minusta ei näköjään olisi kyllä pakkasasteiden arvioijaksi, vaikka ajan arvioinnissa olen mielestäni kyllä erityisen hyvä. Eihän minulla ole koskaan edes kelloa ranteessa. Ja jos on, niin se on vain koristuksena. Meillä on Isännän kanssa kyllä ihan eri aika. Sen tunnin tuntu on oikeasti 2 tuntia. Siis aina kerrotaan kahdella Isännän ilmoittama aika. Siis tässäkin on eroja ihmisillä kuten eri maitten kelloilla.

Nyt on vuosi siinä kohtaa, kun kiikastaa. Koko muu vuosi on ihan ok, MUTTA tämä 
tammi-helmikuu   Tammikuussa paleltaa, iho kiristää, on niin kuivaa että tukka nousee pystyyn ja silmät kuivuu ja jää auki. Ja helmikuun valo, se on semmoista sinisen kalpean kylmää, joka tuo kaiken karmeuden esille. Kun on koko talvensydämen saanut olla katsomatta peiliin, niin ei meinaa itseään helmikuussa enää tuntea, kun kaivaa peilin esiin. Sieltä kurkistaa kalmankalpea totuus, jolle on parhaimmassa tapauksessa kasvanut sinne tänne talviturkkiakin... naamaankin.... Voi auta armias..... Mutta onneksi maaliskuussa helpottaa.

Isännällä ei näitä huolia ole. Ei se siunaa peilin edessä keväisin minkään muuttuneen talven aikana. Helppoa on miehillä sanon minä.

On se hauska katsoa, miten joku voi saada tuollaisen riemun mm. paketin kulun seuraamisessa maailmalla. Kun Isäntä on tilannut jotakin maailmalta, niin sen suuri lysti on avata läppäri ja seurata sieltä tilaamansa paketin kulkua maailmalla. Kaippa se kuvittelee itse olevansa matkalla.
Ennen joulua vaan sitä kismitti kovasti kun ennen pyhiä paketti näytti olevan tulleen JO pääpostiin asti, siis niin lähellä ja posti kiinni ja pyhät tulossa.  

Mainostin Isännälle käyneenikin jo ennakko-äänestämässä. Se ihmetteli, että enkö nauti yhtään vaalisunnuntain tunnelmasta käydä oikein vaalipaikalla. Kerroin että juuri sen halusin väistää, minusta oli niin ihanan vaivatonta käydä kirjastossa laittamassa numero lappuseen ilman sen suurempia suosionosoituksia. En ole koskaan tykännyt vaalitunnelmasta, jossa tulee ihan Kaurismäen elokuvan fiilis, mennään yleensäkkin (sama monella paikkakunnalla) jonnekkin vanhalle koululle ja yleensä liikuntasaliin, jossa nenään tulee vanha tuttu jumppatunnin haju ja aina samat ihmiset vuodesta toiseen istuu rivissä leimojensa ja pitkien listojensa kanssa. Ja on hiljaista ja kengät narisee tai kopisee, kun kävelee sinne koppiin. Siinähän iskee ihan melkein pakokauhu.............

Jee, minä olenkin vaalipäivänä ihan vapaa ilman velvollisuuksia , Isäntä menköön pönöttämään.

Some

Johan nyt on kumma ?

Jestas.... kun on lähtenyt nihkeesti Joulun jälkeen käyntiin. Mieli halajaa vaan suklaata ja muuta makiaa. Väsyttää ja paleltaa, tekee vaan mieli ihanan karvapeiton alle sohvalle töiden jälkeen katselemaan TV:tä eikä huvita koiranlenkityskään liukkailla ja hyisessä tuulessa kuin minimissään, josta Repukka kyllä on hiukan tassua lyönyt maahan ja sanonut tiukasti, että "Johan nyt on kumma !"

Tänään kyllä huomasin ensimmäisen kerran päivän pidentyneen. Oli suorastaan valoisaa, kun ajelin töistä kotiin.

Taustalta kuuluu  parhaillaan TV:n presidenttitentti, tällä kertaa piinapenkissä Haavisto, eilen Niinistö.
Kyllä minun kävi niin sääliksi eilen sitä Niinistöä, kun se ei saanut suunvuoroa siltä haastattelijanaiselta. Oikeastaan Saulin olisi pitänyt ottaakin toinen taktiikka ja antaa sen naisen vaan puhua ja puhua ja väitellä itsekseen niin Saulin kruunu olisi vain kirkastunut minuutti minuutilta.

* * * * * * *
Olenkin vietellyt tässä kuukauden verran somelomaa. Ja hyväähän se on tehnyt. Ymmärtää paremmin elämän olevan täällä eikä siellä.
Tänään juuri TV:ssä yksi nuori kertoi olleensa matkoilla Amerikassa ja oli siellä sitten katsellut jotain kavereittensa Somejuttua Suomesta kännykästään ja kavereita oli ollut jossain ravintolassa juhlimassa ja hänet oli vallannut kauhea kurjuuden tunne, kun oli tuntunut että "KAIKKI olivat nyt siellä ja hän "VAAN" täällä Amerikassa"!!! ???
Ja varmaan oli juuri toisin päin: Hän oli varmaankin juuri laittanut kuvan someen Amerikoista, joten olivat varmaankin kaverit kokoontuneet yhteen juhlimaan juuri sen takia, kun tunsivat olon niin kurjaksi täällä Suomessa, kun kerta tämä kaveri oli AMERIKASSA asti ja he vaan täällä Suomessa.

Semmoinen se on se ....SOME.       Siinäpä teille vielä iltakappale: Poweria  
                                                            

Puhelin

Niin meni joulu, mutten kyllä raaski joulu-vakstuukiani vielä vaihtaa. Vaihdan sen sitten kun alkaa

silmille hyppiä. Ihanan raikas se on. Ilo silmälle. Ehkä pääsiäiseksi vasta sitten tarvitaan keltaista ja alkaa ehkä nuo punaiset pallot hyppiä silmille.

Olin kirjoittanut joulupukille ja toivonut puhelinta.
Ja kappas....pukki TOI sen.
Pukki oli raihnainen ja hajamielinenkin: merkkasin meinaan että tuli toisesta ovesta ja lähti toisesta  

Nyt olen tutustunut puhelimeeni kohta kolmisen viikkoa ja alkanut kyllä epäillä Isännän olleen asialla. Puhelin on meinaan iso, kömpelö, miehinen ja liian suilee (=virtaviivainen) mutta tässä tapauksessa liiankin suilee, niin että jo kerran lipesi käsistäni lattialle, mutta on kuulemma iskun kestävää sorttia.

Minulle heräsi pieni epäily, että Isäntä on ostanut sen ja aatellut salaa itseään. Kuvitellut, että kun olen ihaillut Isännän nykyistä puhelinta jo pitkään ja toivonut itselleni hiukan entistä puhelintani isompaa, Isäntä on ostanutkin tämän mallin (siis isomman mitä toivoin) elätellen toivoa, että sanonkin joku päivä, ettei tämä nyt vastaa ihan toiveitani, että vaihdetaanko, saat tämän uuden, jos saan sinun puhelimen....
Meinaan, joskus aikaisemmin on käynyt niin.

MUTTA  Ehei... nytpä olen tämän vajaan 3 viikon opettelun jälkeen ihastunut uuteen puhelimeeni ja keksin, että pitääkin ostaa siihen omaleimainen kännykkäkuori ja sellainen, että liika suileus häviää.....

Siinäpähän sitten ihailee viereisellä nojatuolillaan, kun näpyttelen joululahjaani.

 

Muuten, vaikka pöytäliina vielä jäi, niin ostin tänään ensimmäiset LASKIAISPULLAT. 

Perjantai illan musaa -> Agnetha

Uusi vuosi

Hyvää Uutta Vuotta !

Ja taas on syötynä yksi Joulu vanhoja perinteitä noudattaen, siis siten ettei "Kenkään nälkää nähkö". Ja suklaata ei saa jäädä nurkkiin laisinkaan....ainakaan pilaantumaan. Ja ihme on tapahtunut, itse tehtyä kotikaljaa sekä kinkkua ja laatikoita syöden on koneisto toiminut erinomaisesti, paitsi näin uutena vuotena alkaa jo pikku hiljaa tuntumaan, että NYT on pakko alkaa pikku hiljaa keventämään tai porsaita oomme kohta kaikki. Joten Repen kiskomana kinkunsulatuslenkille.

Mutta viikon kokemuksella en kyllä ole enää ihan varma siitä, mikä lopulta on terveellistä ja mikä ei. Olo on ollut jotenkin särytön ja parempi noilla perinneruuilla. Perin kummallista kyllä. Heti kun söin maitoa ja hapanleipää, alkoi kone leikkaamaan kiinni.

Kävimme Isännän kanssa katsomassa uusin Tuntematon Sotilas. Isäntään teki syvän vaikutuksen. Minuun olisi tehnyt myös, jos olisi ollut tekstitys suomeksi (niin olisi saanut puheesta selvän)  ja jos kaikki olisi kuvattu hiukan kaempaa, (semmoinen koko kankaan kokoinen naama ei ole kiva katsella). Ja myöskään ei ole kiva säikähtää vähän väliä, niin että sydän pomppaa kurkkuun. Joka kerta kun hyppäsin tuolillani, ajattelin vanhoja veteraaneja, että miten ihmeessä ne on pystyneet katsomaan sitä ilman korvatulppia ja sydämen tahdistinta.
Vaikka ymmärrän kyllä tämän säikäytys-tehosteenkin jotenkin. Koska semmoista se olo siellä varmaan oikeasti on ollut, että kun oli hiljainen hetki niin sitten tuleekin yht'äkkinen kova tykitys. Niin ja ehkä puoli tuntia oli liikaa istua peläten suonenvetoa, mutta kaippa sekin kuvasi sitä loputonta sodan pituutta....siis että saatiin elokuvayleisökin tajuamaan, kuinka pitkä sota todella oli.

Mutta muutoin kyllä oli todentuntuinen elokuva ja hyvät näyttelijät kohdillaan.  
                                                         >>>>  Tuntematon sotilas -traileri    
Tuo traileri kyllä sai tunteet pintaan, nyt kun sitä katsoin.