lauantai 8. helmikuuta 2020

Nykymenoa

Eipä olekaan aikoihin tullut täällä käytyä. Mutta eipä ihme, kun sitä on melkein naimisissa  tietokoneen kanssa muutenkin ja koko ajan enenevissä määrin. Sitä se on nykymaailman meno. Se on kuulemma vielä aikaa säästävääkin. Päivät pitkät tuijotetaan silmät ristissä tietokonetta ja tökitään sitä hiirellä. Menettelisihän se, jos kone ei takkua tai hidastele ja tiedotteet olisivat lyhyitä (se pitäisi laissa säätää, nimittäin tiedotteiden maksimipituus)ja ymmärrettäviäkin saisivat olla.  Siis kaiken saisi oikeastaan yksinkertaistaa. 😏

Ja KAIKKI mahdollinen tieto kuulemma pitäisi saada koneelle. Näyttäähän se tietysti ulospäin siistiltä kun kaikki on koneella ja koneen voi vaikka piilottaa silmistä.
Vastustan, minulla on onneksi OMA ikioma kalenterini, jossa on omat menoni ja juttuni, joita en kyllä siirrä koneelle.

Voi lapsi raukkoja, jos siirtävät KAIKEN opittavankin sinne. Miten ihana olikaan aikanaan lukuvuoden alussa saada kovakantisia värikkäitä kirjoja, joita sai väritellä ja alleviivata ja kirjoitella sivujen reunaan mitä milloinkin.


Sitä minä kanssa olen tässä viime aikoina ihmetellyt.... tätä ilmastohysteriaa. Onhan täällä maapallolla ollut ennenkin jääkausia ja vedenpaisumuksia. Kohta taitaa vaan olla taas sen aika....tiedä, vaikka täällä olisi moneen kertaan jo ennenkin aloitettu alusta.....että tämmöstä tänään mielessä.