tiistai 9. lokakuuta 2018

Kaikenlaista

Nostelin tuossa jaloilla punttia samalla kun katselin TV:stä kuningatar Elisabethiä. Puntin virassa toimi rahi ja koitin kuminauhalla venytellä myös kireitä hartialihaksiani, etten liian pian "jäätyisi" kesän jäljiltä. Kun ei ole Repestäkään lenkkiseuraa, kun ei saa sitä kuin väkisin kiskomalla hiukankin pitemmälle lenkille. Repellä on kyllä ihan lääkärintodistus asiasta. Se kun sai diagnoosin: spondyloosi selkärangassa ja lonkassa kulumaa. Vanhuus alkaa jo vaivaamaan 6-vuotiasta. Ihan pistää hellimään toista, kun on kerta kipeä ja NIIN suloinenkin. Samaten Isäntä saikulla myös (ja suloinen.....ainakin nukkuessaan). Sille olen kantanut kaupasta ruokaa ja Sisuja. Käynyt useitakin kertoja peräjälkeen kaupassa, kun olen lähtenyt Sisuja hakemaan ja tuonut kaikkea muuta, mutten niitä Sisuja. Ajatus vissiinkin harhailee.

Repukka sai lääkkeensä ja silmin nähden ilostui. Nauru palasi kasvoille ja jaksaa taas hypätä sohvalle ja rahin päälle. Tänäänkin tuli minua töistä palatessani ovelle vastaan luu suussa ja huomasi oven raosta jotain Emännälle mielestään tosi vaarallista ( siis naapurin postilaatikon) ja alkoi sille heti haukkua. Sanoin sille, että "Älä nyt hyvänen aika hauku ruoka suussa", mutta hyvin se näkyi siltä onnistuvan.

Kaikenlaista mielessä päiviteltävääkin tässä on viime aikoina ollut, kuten uusia ja vanhoja muotisanoja: värimaailman jo käytyä vanhanaikaiseksi, on alkanut tulla korville UNIHYGIENIA.
Auta armias, mä en kestä näitä......tästä tulikin mieleen Hammashygienia. Suuhygienisti neuvoi käyttämään sähköhammasharjaa ja minä yritän, mutta kun käynnistän sen, niin tuntuu päässä semmonen jyrinä, ihan kuin aivosoluni menisivät ja valuisivat uuteen järjestykseen. Palaan aina tuttuun moottorittomaan hammasharjaani ja käytän sähköä vain kerran viikossa. Ja kerran viikossa olen sitten kuin uusi ihminen.

Isäntä tuolla huutelee Emäntäänsä passaamaan. No lellitään sitäkin nyt vähän niinkuin koiraakin.
Mitähän se nyt on vailla   Varmaan Sisuja.
             Syksykappale
Tässä saaremme sorsaporukka, joka aina aamuisin taapertaa tien yli arvokkaasti autojen odotellessa