maanantai 27. elokuuta 2018

Kromaattinen

Eipä ole auttanut yhtään sekään, että aloin ostamaan kaupasta maitotölkit kokoa 1.75 ltr. Edelleen Isäntä kantaa tölkin lempituoliinsa ja juo siitä kun meikätyttö juomalasista. Ei ole mitenkään kevyitä kassin pohjalla tuollaiset tölkit. Ilmotin sille, että ostan kohta sille lehmän.....

Tämä on sitä arjen romantiikkaa. Juuri luin facebookista, kun joku romanttinen oli saunaa lämmittäessään veistänyt kihlasormuksen puusta valitulleen ja siinä sanottiin, että voiko mitään näin romanttista ollakkaan !!! No KYLLÄ voi, sanon minä. Onneksi Isäntä ei tuollaista elettä tehnyt aikanaan, koska minä taas näen kaikessa romanttisessa jotain hassua ja olisin alkanut kuitenkin nauraa kippurassa. Minä olen kyllä niin epäromanttinen ihminen, melkeinpä kromanttinen paremminkin. Että varovainen pitää isännän olla tuollaisilla asioilla, kun menisi pian herkästi minulla vitsin tai vaivaantumisen puolelle. Mutta ostaa se minulle aina suklaata ja se on tosi romanttista. ❤

Kesä on kohta karannut käsistä. Paljon kaikenlaista touhua on ollut, tuntuu että koko vuoden touhut pitäisi mahduttaa aina kesiin. Yksi tapahtuma muiden joukossa olikin mieleenpainuva. Nimittäin luokkatapaaminen yli 40 vuoden jälkeen. Hiukan ujostellen sinne menin, mutta heti tuntui kodikkaalta, kunhan olimme tunnistaneet toisemme. Toivottavasti ei kuitenkaan ihan 40 vuotta mene seuraavaan tapaamiseen tai onhan siinä ainakin tavoitetta elää pitkään.
Maalaisromanttista
 
                            Ja Muistakaa >>> Vielä on kesää jäljellä

torstai 2. elokuuta 2018

Ta de lugnt

          
Onhan se nyt hellettä pukannut ihan omiksi tarpeiksi. Ja tullut lisää ymmärrystä Etelän elävienkin lunkimpaan elämän otteeseen. Eihän tässä helteessä jaksa kerta kaikkiaan töitä tehdä. Eli yhtä lunkkeja oltais, jos yht'äkkiä tännekin tulisi Etelän ilmasto. Ollaan muka niin ahkeria täällä Pohjolassa, mutta totuushan on se, että meidänhän on vaan pakko juosta ettei palele....

Ja hommia, niitähän piisais..... Mikä IHME se laittaa ihmisen keräämään itselleen niin paljon työtä ja vaivaa. Ja miksi elämässä on niin paljon asioita, joita TÄYTYY. Siis täytyy tehdä sitä ja sekin täytys tehdä jne. Nyt vasta tajuaa, että kannattaa laittaa itselleen vain sopivasti niitä täytyy-juttuja.
Tolppa toimii hyvin, autossa 33 astetta.


Katselin juuri puutarhalehtiä ja mietin, että mihin harhaan sitä ihminen saattaakaan joutua esim. ihastelemalla jonkun muun pihoja ja puutarhoja ja hamutessaan niitä itselleen.

Tällä tietoa mieleiseni paras tapa olisi sijoittaa talonsa aidon, asiaansa paneutuvan puutarhurin naapuriksi, niin että on hyvä näkymä naapurin puutarhaan, siinä sitä on stressitön tapa nauttia elämästä ja aamukahvistaan.





Onneksi sain lapsena sivistystä siitäkin riemusta, kun jouduin kitkemään ja hoitamaan kaiken maailman puskia ja niitä oli PALJON.

Niinpä en erehdyksessäkään ole innostunut niitä pihaani istuttamaan. Paitsi jos täälläkin olisi kesä koko vuoden, niin se olisi sitten toinen juttu, ei menisi hukalle työt heti kukintojen jälkeen pakkasöistä.....ja silloinkin minulle riittäisi ainoastaan itsestään hoituvat lajit.





Yllä kuva oikein helteiseltä päivältä, kun Isäntä pääsi rallitunnelmaan asettumalla pressun alle asentamaan asuntovaunun pyöriin Movereita helikoptereiden ajellessa edestakaisin talon yli ja Ralliradion pauhatessa.  
Kukat, Orangery, Castle Benrath, Linna
Esimerkiksi tällaisen puutarhan naapuriin vaikka vanhana asumaan 