Alueen alatasanteella on menossa muutaman päivän mittaiset vuosittaiset kokoontumiset joillain vanhoilla moottorimiehillä. Juttua kuuluu riittävän ja yksi heistä kävi juuri houkuttelemassa tuossa vieressä olevan naapuriteltan moottoripyöräväkeä kuuntelemaan Marstiota, joka kuulemma esiintyy tuossa rantaravintolassa livenä. Minä laitan oven lukkoon ja tyydyn ulkoilman ollessa 10 astetta avaamaan vain kattoikkunan ja kuulen laulun siten tänne asti ja jatkan lempinurkassani kahvin juontia ja samalla mietiskelen, että monikohan noista kerholaisista onkaan kertonut kotipuolessa lähtevänsä kalaan Vilppulankoskelle 😜, (täällä kun on hyvät kalastuspaikat tuossa koskessa), mutta kalastusvälineet on vielä kuivana ja koskemattomana boksissaan.
Pitäisi vissiin kuitenkin tarjeta lähteä vielä tässä Repen kanssa iltalenkille, kun Isäntä tuolla vaunun perällä valitti outoa hajua. Muistin juuri että päivällä lähteissämme Mänttälle, heitin kiireessä Repen kakkapussukan Isännän puoleisen renkaan viereen odottamaan kuljetusta roskalavalle. Pakko kai lähteä tästä viemään se pois, kun sattuu olemaan tuo vaunun yksi hapenottoaukko juuri siinä kohtaa nurkkaa, missä Isäntä loikoilee katsellen telkkua.
Lämmintä päälle ja Isäntä sekä koira matkaan turvamiehiksi illan hämärään. NYT lähdetään ottamaan kuva valaistusta Vilppulankoskesta.
