On se kyllä kumma, reilu viikko lomaa takana ja JO toisena työpäivänä ihan kuitti. Vaikkei takapuoltaan paljoa ole penkistä nostanut. Ei tätä jaksa ymmärtää ?!? Ja maailmanmeno sen kuin kiihtyy, kun jotain helpotusta keksitään, niin johan heti kohta keksitty 100 uutta vempainta ja sovellusta tilalle. Ja onko kaikkien pakko tietää kaikesta kaikki ja hukuttaa ihmiset tietotulvalla..... Minkälaisia robotteja ihmisistä lopulta tulee.... no siis ROBOTTEJAN meistä lopulta.
Loman jälkeen pääkoppa tyhjenneenä ja tunnusluvut unohtaneena, tulee väkisin paljon mieleen kaikenlaista...ainakin aluksi kunnes ei taas mitään....
Kuten mm. se, että me ihmiset vielä ihan itse viemme itsemme koko ajan kiireisempään elämään. Passaamme ja palvelemme muita joka narahduksesta, ja kaikki pitää tapahtua viiveettä, MIKSI ! Sillähän me opetamme vain ihmiset vielä vaativimmiksi. Kyllä ihmisen pitää oppia odottamaan vuoroaan. Karhunpalveluksia vaan teemme itsellemme....ja seuraaville sukupolville.
Hyvää vastapainoa tälle päättömälle maailmanmenolle on mm. tuo Huutokauppakamari menneisyydestä (vaikkakaan tähdet siinä eivät ole ihan TOP10-sarjassa meikätytön listalla) mutta henki ohjelmassa hyvä kiireisen työpäivän jälkeen. Ohjelma tuottaa katsojalle turvallisen olon toistamalla samat repliikit kerrasta toiseen, kuten "Sulla on varmaan tavaroille joku hinta jne..." Tuttua ja turvallista väsyneelle mielelle. Ja ihmisten lupsakka nauru puujalkavitseille laskee verenpaineen hyviin lukemiin päivän päätteeksi. Samoin kuin päähenkilöitten maalainen lupakka hitaanoloinen maalaiselämä......
Ja superhyvä mielenrauhaa lisäävä ohjelma on myös jo Paljon mainostani Sohvaperunat
>>>>> Nykyajan tehdastyöläiset
