Torstai toivoa täynnä

28.8.14
Isäntäkin se lähti tänään vel'poikani kanssa "mopedeilla" kiertämään Päijännettä. Kehui lähteissään, että muutama tunti siellä vierähtää, mutta taisi siinä kuitenkin 9 tuntia mennä kaiken kaikkiaan.

Vanhoja kauniita teitä olivat ajelleet, kierrelleet sadepilviä ja nauttineet vapauden tunteesta . Takalisto kipeenä se sieltä saapui ja ruoka maittoi.(ihan tavallinen makaroonilaatikkokin)

Oheinen kuva on kuulemma napattu läheltä Vääksyä.





Sillä välin me Repen kanssa vietettiin laatuaikaa. Tehtiin kaikenlaista kiellettyä: syötiin herkkuja, laiskoteltiin, sotkettiin paikkoja, nörättiin, katsottiin liian kauan TV:tä jne.

Uutisissa oli kaiken kurjan lisäksi mukavakin uutinen maassamme vierailevasta euroviisuvoittajasta nimeltään Conchita, joka muuten näytti todella viehättävältä ja charmikkaalta henkilöltä.
Oikein otin ja kuuntelin sen voittokappaleenkin uudemman kerran:
https://www.youtube.com/watch?v=-yKAd0ijYoU

Please, enemmän näitä positiivisia uutisia !!!!!

Nyt ei kulje

26.8.14 Nyt ei kulje. Noin puoli vuotta kesää takana (mukaan lukien keväinen matka) ja yht'äkkiä heitetään syksy niskaan. Siinähän ihan jähmettyy. Olisihan meillä täällä Suomessa paljon helpompi asua,  jos kesä olisi pidempi: ei tarvitsisi kiirehtiä tekemättömien töiden kanssa, vaan voisi vaan nauttia kesäisistä päivistä ja tehdä sitten rauhassa kaikki ne hommat, mitä oli suunnitellut tekevänsä sen pidemmän kesän aikana ja tietysti talvellakin. Mutta yleensä kesä menee luodessa puitteita kesää varten ja juuri kun kaikki toimii, tuleekin yht'äkkiä syksy ja keräilet sitten kaiken lumen alta pois. Ja istahdat siihen olohuoneen lempituoliisi odottamaan seuraavaa toukokuuta. Vaikka onneksi meillä on tämä Reipas-Repe, joka kiskoo emännän tuolistaan lenkille satoi tai paistoi. Repe tässä onkin jo hiukan ilmoitellut, että tulee jatkossa työhuoneeseeni mukaan vartioimaan työntekoani. =)

No, hiukan taas karrikoitua tämä kertomus, mutta jotenkin alkaa tuntua, että josko se tästä alkas taas kulkea.

Jännä juttu kun nuorempana ei haitannut yhtään vuodenaikojen vaihtuminen vaan oli kaikenlaista kivaa niihin liittyvää: jänniä keskusteluja kynttilän valossa, ihania uusia vaatteita vuodenaikojen mukaan, ei pelottanut liukkaat kelit eikä tukka mennyt länään pipon alla yms.

Vaatteiden suhteen minulle käy aina niin, että kun löydän hyvät käyttövaatteet jotain vuodenaikaa varten, niin silloin juuri vuodenaika vaihtuu ja TAAS etsin sopivia vaatteita ja sitä rataa menee koko vuosi heitellen vaatekaapin sisältöä pitkin huonetta.

Laihtuakin tässä olen yrittänyt, mutta läskit on imeytyneet luihin kiinni ja se tässä on alkanut harmittaa, että liukuma syödyn ruuan määrällä on aika iso, ilman että tapahtuu painon putoamista tai lisääntymistä. Eli houkuttaa kyllä syömään se suurin sallittu määrä, kun ei kerta putoa. Mitä sitä kitumaan turhan takia.

Mutta otin tässä sitten kuitenkin positiivisen asenteen syysiltojen iloksi ja ilmoittauduin sille keväällä uhkaamalleni englannin kurssille. Ja ruskaretkeäkin suunnittelen syys-lokakuulla tapahtuvaksi. Kävin vaunussa ja totesin, että pakko päästä jonnekkin, että pääsee taas asumaan vaunuun. Siellä voi taas keskittyä olennaiseen.

Kuva kesän matkoilta

Nostalgiaa

20.8.14

Tänään hinattiin Repen kanssa kelo-oksia metsästä kotiin.
Ja koitettiin toteuttaa verannalle asuntomessujen ideoita.
Jotain samansuuntaista syntyi ulkoverannalle, mutta hiukan näytti  oksa ruipelolta. Mutta kyllä se tästä, kunhan löydetään oikein kunnon kelohonka. Pistetään oikein saappaat jalkaan ja rämmitään soilla. Kyllä Repe vainuaa kelot ja vallankin jänikset.

Ja yhteen huoneeseen on kertynyt kaikenlaista nostalgiakamaa.

Arvoisallaan paikalla on mm. elokuvajuliste, joka teki silloiseen teini-ikäiseen emäntään suuren vaikutuksen ja etenkin taas se MUSIIKKI.

Tuo allaoleva linkki vie siihen minusta ainoaan oikeaan elokuvan alkumusiikkiin ja sen se on kuuloinenkin, rahisee kuin vanha juna. Ja kuvakin näyttää niin moniväriseltä, että varmaan tarvitsisi olla 3D-lasit päässä, että siitä selvän saisi.

https://www.youtube.com/watch?v=iS33Pv-A9d8

Mehunkeitto

19.8.14
Nyt on sitten sekin asia ratkennut, siis se minkä takia Suomi puskittuu. No, eihän sitä kukaan kerkiä enää puskia raivaamaan, kun on kerta tärkeämpääkin tekemistä. Kaikilla on kiire nykyään nöräämään ja bloggaamaan ja TV:stäkin alkoi nyt Euroopan mestaruusUinnit, kun yleisurheilusta päästiin. Ja mitä niitä puskia raivaamaan, kun kerta kasvavat heti uudestaan. Ihan turhaa työtä.

Toista se on tämä mehunkeitto, tässä välissä voi blogatakkin =)

Oikealla kuva meikäläisen mehutehtaasta. Onneksi tuli tämmöinen sopiva mehunkeittokeli ilmojen puolesta.
Enpä kyllä joka kesä moisia mehuja keittele, mutta täytyy nyt vuorotteluvapaalla leikkiä "kätevää emäntää".

Niin ja turhaa on kerätä vinttikin täyteen tavaraa, nyt sitä sitten urakalla on tyhjennetty eikä niillä kerätyillä romuilla mitään tee.
Rompetorillakin käydessä oli tanner täynnä tyhjennettyjä vinttejä, eikä tavarat näyttäneet paljon kellekkään kelpaavan. Kahvikuppeja näkyi olevan jos jonkinlaista, arvokastakin, mutta eihän kukaan enää niin pienistä kupeista juo. Pitää olla jätti- tai superkuppi.

MUTTA yksi laite se on, jota on kannattanut säästää, siis anopilta saatu Mehu-Maija !

Päiväretki Keuruulle

14.8.14

Keuruun vanhakirkko

Kiertääksemme töitä, päätettiin isännän kanssa lähteä päiväretkelle Keuruulle. Matka sujui leppoisasti radio Jyväskylän tahtiin (106.40 MHz). Sitä tulee autossa nykyään useastikin kuunneltua siitä syystä, kun koskaan ei tiedä, mitä sieltä seuraavaksi tulee. Onpahan jotakin yllätyksellistä elämässä. Taajuudella soittavat jotain tosi vanhoja aikanaan suosittujakin kappaleita ja varmaan semmoisia, joita ei ole missään muualla soitettu. Suosittelen, jos ette jaksa kuunnella aina samoja vanhoja soittolistoja. Sitä kanavaa kuunnellessa tulee nostalginen olo.

Musiikista puheen ollen kuuntelin viime yönä unessani varmaan puoli yötä yhtä tangoa. Esittäjästä en ole koskaan erityisemmin pitänyt. Aamusella oli ihan pakko käydä youtubesta kuuntelemassa, mikä kappale se yöllä oikein kummitteli. Alle laitoin linkin kyseiseen kappaleeseen.
https://www.youtube.com/watch?v=Wn_xRT9IS2A
Ja täytyy sanoa, että olin ihan vaikuttunut, kun kuuntelin sitä. Kummallista sanon minä, että ihan unessa sitä minulle mainostettiin. Täytyypäs tilata itselle yöllinen unimainoskanava.

Alla lisää Keuruun retkeltä kuvia:

Siipirataslaiva Elias Lönnrot, joka seilaa Mäntän ja Keuruun väliä.

Satamakahvila

Vanha pappila

Asemarakennus

Vinkeät pysäkit Keuruulaisilla

Serkkutapaaminen

12.8.14 Ja niin koitti taas se viikonloppu kesästä, jolloin serkut avecceineen kokoontuvat vaihtamaan vuosittaiset kuulumiset. Tällä kertaa kokoonnuttiin Mäntän Tammikankaalla Timppa-serkun luona. Mukana oli tietysti myös kaikkien kaveri Repe, joka sai myös pitkän odottelun jälkeen tavata pitkäaikaisen ihastuksensa Viivin.

Repe ja Iso Vaalee

Osallistumislaskennan ja aloitusruokailun jälkeen oli vuorossa tämän kerran serkkupäivä-tutustumiskohde, joka tällä kertaa oli Mäntänvuori. Kovakuntoisimmat kävelivät helteessä vuoren päälle. Autokyytikin oli onneksi tarjolla.

Mäntänvuoren luonnonsuojelualueella on siis vuorenmaja, 2000-luvulla rakennettu Mäntän Vuorentorni, vanhan hyppyrimäen pitkät portaat sekä vuorenkirkko sekä hyvät kuntoilumahdollisuudet nauttia kauniista luonnosta.

Serkkuja talsimassa kohti vuorentornia.

Mäntän Klubi sekä Keurusselkää kuvattuna Vuorentornista

Metsäkirkon alttari

Isäntä ite etsiskeli jotain lapsuuden "Eikan keikkoja" vuoresta, mutta oli tainnut entiset puskat muuttua puiksi ja lapsuuden isot mäet pienemmiksi nyppylöiksi, joten ei lapsuuden mäet löytyneet.

Ja Repe vetää niin, että korina kuuluu

Kovasti oli Repellä vahdittavaa ja laskettavaa normaaliarkeen verrattuna. Ihan pisti mietteliääksi, kun tikkaakin heittivät jalkojen välistä pää alaspäin.

Ukkosen jyrähdellessä vaihdettiin puolin ja toisin kuulumisia ja Ismo-serkku hätisti naisväen mieliksi sähkölätkällä ampiaisia. Superkuun loisteessa (ennen aikaan kuu oli kylläkin ihan vaan täysikuu, mutta kun nykyään on kaikki niin suurta ja ihmeellistä) porukka saunoi tunnelmallisessa pihasaunassa. Ja illan pimetessä kynttilänvalossa vielä parannettiin lisää maailmaa.

Maittavan hotelliaamiaisen jälkeen serkut levisivät taas maailmalle, josta Repe ei tykännyt yhtään kun lauma taas  hajoaa. Kupapa siitä nyt sitten tykkäisikään !

Kyllä uni maittoi serkkutapaamisen sekä mummolareissun jälkeen Repellekin. Vahtikoira kaatui sängyn päälle korvat/tukka sekaisin eikä tiennyt vähään aikaan maailmanmenosta mitään.

Asuntomessut

4.8.14 Kuukausi tässä odoteltiin suotuisia ilmoja asuntomessuille ja todettuamme, että nyt on jo messujen viimeinen viikko, niin päätettiin sitten valita käyntipäiväksi tämän viikon tai voi melkein sanoa, että viimeisen kuukauden vilpoisin päivä, eikä asteita ollut kuin vaivaiset.....30 astetta.

Maisemakierros omassa kaupungissa bussilla

Ihan tuntui, kuin oltaisiin oltu pisemmälläkin matkalla, kun valittiin Seppälästä bussimatka messualueelle.Bussi oli näitä uusia kauniin vihreitä kaupunkibusseja. Nuori pirtsakka naisääni kertoi mikrofoniinsa Jyväskylän maisemista meno- sekä paluumatkan aikana. Kertoi mm. Jyväskylän olevan Suomen toiseksi vetovoimaisin kaupunki tällä hetkellä.

Kaunista....sanoisin

Matkalla naisääni näytti myös Peukkulan sekä Viherlandian. Viherlandialla on kyllä osuva nimi, (TAAS NE PAHUKSEN) vihreät puskat peittää varsinaisen asian eli ne perannat ja kukat yms.

"Ilmakuva" alueesta, johon tulee noin 1000 asukasta palveluineen

Alue on todella hienolla paikalla (jos ei vilkaise voimalan suuntaan, joka ei kuvassa näykkään). Kaupunkinäkymä Jyväsjärven yli näyttää hienolta ja vieressä oleva kanavareitti avaa vesitiet ties minne.

Minun päivän tavoite oli vai'vihkaa tehdä ennakoivaa hienovaraista vanhuustyötä kerrostaloasumisen hienouksista isäntää ja itseäni varten.

Siis askeleet 12-kerroksiseen Maailman pylvääseen. (Hissillä !)

Kaunis kuva alueelta

Kaikki omakotitalot (jotka olivat isoja
kuin pienkerrostalot) ohitettiin suosiolla.

Kyllä moisiin neliöihin tarvitaan erikseen siivooja, ja puutarhuri, että semmoisia jaksaa siistinä pitää. Ja luottamus rahantuloon sekä halu tehdä pitkää päivää ehtiäkseen sitten joskus nauttiakin sitten siitä omasta talosta.
Luulin jo sen ajan menneen, kun noin isoja taloja tehtiin.




Alla kuvia Maailmanpylväästä, joka on alueen korkein kerrostalo rannalla.

ÄIJÄ-huoneisto:

Kuva olohuoneesta, jossa sohvaa vastapäätä vasemmalla seinällä oli upotettu iso TV, jonka sai myös kääntymään ympäri, näkymään myös seinän takana olevassa musiikkihuoneessa.

Kaikenlaisia äijämäisiä yksityiskohtia oli paljon, mutta eihän ne tänne sivuille mahdu kuvattuna.

Tämä kuva on eteisestä. Asunnon yleisilme oli tumma ja hyvin vaikuttavan oloinen.

2.kerroksen huoneiston parvekkeelta

Voi ihanuus näitä sommitelmia

Viherpiipertäjän huoneistossa kasvaa oksiakin.

Ja lastenhuoneessa linnut pesii seinillä.














Minä itse olisin varmaankin tämä seuraava Drama kuningatar (alla olevat kuvat), vaikka isäntä olisikin kuitenkin ÄIJÄ. Mutta asuttaisiinpahan kuitenkin samassa kerrostalossa.

Maisemat oli sanoin kuvaamattoman hienot kuten hinnatkin

Drama kuningattaren huoneisto oli NIIN HIENO,
että on varmaan joka tytön unelma tai ainakin joka toisen.

Tämäkin pukeutumis-peilaamishuone kelpais ainakin mulle.

Ja ei edelleenkään parvekemaisemissa valittamista. Talon vieressä on kaiken lisäksi venelaituri ja uimaranta

Hitsi, nyt pitää vielä mennä nauttimaan siitä omakotitalosta, ja vielä kaiken lisäksi ilman palveluskuntaa. Ehkä sitten joskus katsellaan vaikka kaupungin valoja jostain ihanasta kerrostalosta. Haaveita ainakin pitää ihmisellä olla.